Suomenkielisillä laulun sanoituksilla on rakas sija jokaisen suomalaisen mielessä. Yhteinen musiikillinen perintömme on syntynyt vuosisatojen aikana. Kalevalaisten runojen pohjana oli alun perin runonlauImage result for songlanta: vanhoissa yhteisöissä laulettiin niin lapsia uneen keinutellessa, kalastaessa, kuolleita haudattaessa kuin rakastuessakin. Myöhempinä aikoina laulut kiersivät kylältä toiselle. Näitä lauluja kutsuttiin “rekilauluiksi”. Osa tuli ulkomailta asti, osa syntyi kansan parissa.

Varmaa on, että Suomessa on laulu raikannut aina. Radio levitti kotimaista musiikkia yhä laajemmalle kuuntelijajoukolle. Alun perin Yleisradion lähetykset tehtiin suorina lähetyksinä mikrofonin edessä. Niitä kuunneltiin pirteissä ja taloissa halki Suomen. Näin laulut levisivät nopeasti joka paikkakunnalle. Syntyi kokonainen uusi laulusuuntaus: iskelmä, jota ennen kutsuttiin myös “iskusävelmäksi”. Näitä iskelmiä sävelsivät monet tekijät, jotka yhä tunnetaan suomalaisen musiikin keskeisinä niminä.

Eräitä tunnetuimpia kevyen musiikin tekijöitä ovat säveltäjä Toivo Kärki ja sanoittaja Reino Helismaa. Parivaljakon iskelmät, kuten vaikkapa “Suutarin tyttären pihalla kasvaa” ja “Rovaniemen markkinoilla”, tunnetaan yhä, puhumattakaan “Meksikon pikajunasta”. Tapio Rautavaara esitti monia Kärjen ja Helismaan lauluja. Yksi niistä on nimeltään “Laulujen aiheet”. Laulun sanoitus käsittelee sitä, mistä laulaja on saanut aiheet lauluilleen. Sanoituksesta selviää, että luonnolla on keskeinen osa lähteenä sille, mistä laulut syntyvät. Suomen luonnon vaihtuvat vuodenajat ovat läsnä monessa suomalaisille rakkaassa laulussa.

Erityisen monet laulut kertovat saaristosta. Etenkin tangoista löytyy paljon saaristoon liittyviä sanoituksia. Käännösiskelmissä tapahtumapaikkana on usein öinen meri. Romanttiset tunnelmat on löydetty sanoituksiin kuusta meren yllä tai aallokosta, joka hiljaa lyö rantakiviin. Näillä sivuilla tullaan johdattamaan suomalaisen iskelmämusiikin juurille, sivutaan teatterin musiikkinäytelmien sanoituksia ja etsitään keinoja, joilla tämän päivän lauluntekijät voivat löytää uuden yhteyden luontoon. Lisäksi käydään lävitse muita hyville laulunsanoituksille tyypillisiä piirteitä ja pohditaan, millaiset sanoitukset toimivat myös teatterin näyttämöltä käsin.