Suomessa on jaettu tunnustuspalkinto sanoittajalle vuodesta 1991 alkaen. Juha Vainio -palkinto jaetaan Kotkan Meripäivillä joka kesä. Sanoittajan työ nauttii Suomessa yhä melko suurta arvostusta, sillä kotimainen musiikki myy Suomessa erittäin hyvin ja radiokanavat soittavat paljon suomenkielistä musiikkia.
Uudet lauluntekijät kuten esimerkiksi Maija Vilkkumaa, Chisu ja Paleface ovat itse kirjoittaneet omat suomenkieliset tekstinsä. Monella laulajalla on myös omat sanoittajansa, jotka ovat kirjoittaneet monia hittibiisejä samalla laulajalle.
Suomen kieltä pidetään soinnukkaana ja se soveltuu riimittämiseen hyvin. Vanhat ohjeet lauluntekijälle ovat jo Repe Helismaan aikaisia. Unto Kupiaisen Lyhyt runousoppi on toiminut oppaana monelle lauluntekijä
lle. Kirjassa neuvotaan esimerkiksi, kuinka rakentaa tavallista tasokkaampia riimejä. Verrattuna esimerkiksi “muisto – puisto” -riimipariin kiinnostavampi riimi muodostuu silloin, jos riimitettävät sanat edustavat eri sanaluokkaa ja ovat eri muodossa, toisin kuin “muisto” ja “puisto”, jotka ovat perusmuodossa olevia substantiiveja. Esimerkiksi, “tässä viidenteen kerrokseen mä meen”, on monella tavalla kiinnostavampi riimeiltään. “Viidenteen” ja “meen” muodostavat perusparin, jossa toinen on numeraali illatiivissa (“viidenteen”) ja toinen verbimuoto ensimmäisessä persoonassa “meen”. Lisäämällä vielä “kerrokseen” lisätään lauseen poljentoa.
Sanotaan, että suomalaisilla on voimakas kaipuu alkusoinnun kuulemiseen. “Mieleni minun tekevi” -tyyppinen kalevalainen runonlaulanta on vaikuttanut kielikorvaamme. Lauseeseen tulee enemmän pontta, kun se alkaa samalla alkukirjaimella: esimerkiksi “kaiken kallella kypärin”. Näitä piirteitä runoilijat ovat käyttäneet jo yli sadan vuoden ajan, ja samoja piirteitä kuulee edelleen uusien lauluntekijöiden sanoituksissa.
Lauluntekijöistä esimerkiksi Repe Helismaa ja Juha Vainio olivat erityisen kekseliäitä riimittäjiä. Kummallakin oli runsas sanavarasto ja Helismaalla hämmästyttävä kyky kääntää lauluja myös englanninkielestä, ilman että varsinaisesti osasi kieltä yhtään. 1950-1970 -luvuilla Suomessa tuotettiin paljon käännösiskelmiä, joten sanoittamisen taide oli silloinkin voimissaan. Sauvo Puhtila on kirjoittanut valtavan määrän lauluntekstejä ja kehitti aivan oman tyylin, joka erosi Repe Helismaasta, Juha Vainiosta ja Vexi Salmesta siinä, että hän ei työskennellyt vain yhdelle levy-yhtiölle ja muutamalle laulajalle, vaan erittäin monelle taholle.
Iskelmäteksteillä on iso merkitys kansallisen identiteetin rakentumisessa ja sitä ovat ylläpitäneet monet kuuluisat suomalaiset sanoittajat.